Pidin ahkerasti piirustustaitoa yllä matkallani Japanissa. Niin, kuusi (6) kuvaa kahdessa viikossa on todella upea saavutus. Ei tartte enää loppuvuonna koskea kynään tällaisten intensiivisten tussisulkeisten jälkeen.
Mitä siis näin Japanissa?
Lumiapinoita siellä ainakin oli.
Kaksi hassua mangahahmoa, jotka pakottivat minut ensi kertaa elämässäni piirtämään mangaa.
Liian kovilla lyijykynillä ja liian huonosti muutenkin. Jopa piirroksen hahmo on pettynyt minuun ja taitoihini.
Pallotuoleja. Niissä istui tyyppi, jolle puhelimen konsepti oli hieman kinkkinen.
Koko porukka iwojimailemassa, myös itse allekirjoittanut siellä oikeassa alanurkassa keskittymässä olennaiseen.
Presidentti Lincoln oli siellä myös, kukapa olisi uskonut!
Tällaista minä näin ja koin matkallani. Juuri tällä hetkellä sen sijaan koen tuskanhetkiä, sillä skanneri ei pystynyt toistamaan kauniin kirkkaita neonvärejä, joita noissa ylläolevissa kuvissa oikeasti on.
maanantai 18. helmikuuta 2013
lauantai 16. helmikuuta 2013
Parempi kuin Niksi Pirkka
Elämäni on koulutehtävät. Tällä kertaa piti tehdä lehti alusta loppuun, siis kirjoittaa tekstit, ottaa kuvat, taittaa, suunnitella ja printata.
Saanen esitellä oman tuotokseni, lehtikioskien tulevaisuuden hitin; NIXI EXÄ. (Klikkaa kuvat suuremmaksi, näe tekstit ja kaikkea.)
Saanen esitellä oman tuotokseni, lehtikioskien tulevaisuuden hitin; NIXI EXÄ. (Klikkaa kuvat suuremmaksi, näe tekstit ja kaikkea.)
maanantai 26. marraskuuta 2012
Tard the grumpy cat
Maalasin herkän muotokuvan siitä katista, vieläpä sikanätti peruukki päässään, ja silti se vaan mököttää. Kuva teoksesta on otettu hiustenkuivaajalla, joten laatu ei ole kovinkaan hyvä.
torstai 15. marraskuuta 2012
Nördeilykuvituksia
Ps. Anteeksi päivityksien puute viime aikoina. Ei ole ehtinyt koska koulu. Lisäksi skanneri yritti puraista käteni irti, joten pidän siihen pientä välimatkaa mielelläni. Joulukuussa pistetään sitten skanneri ja annukka ruotuun, eiks je?
tiistai 30. lokakuuta 2012
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Lyännöntiäteellinen muuzeo
Käsivarakurssi vei melko kuolleiden ja melko aitojenkin täytettyjen eläimien luo. Siis, luonnontieteellinen museo. Siellä jaksaisin kyllä piirtää niin kauan, että ihmiskunta olisi kadonnut sukupuuttoon ja eläimet olisivat planeetan älyllisiä, ja ne pitäisivät tieteellisluonnollisia museoita, joissa olisi täytettyjä ihmisiä ja luurankoja.
...mutta oli miten oli:
...mutta oli miten oli:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)